Kalastus >

Siika >

Siian kalastus uistimilla ja vetämällä

Siian kalastus uistimilla ja vetämällä

• 
  сиг на блесну
• 
  Сиг ходит за блесной.
• 
  Ловля сиги зимой, Игорь Чайка
• 
  Ловля сига

Useimmiten siikaa kalastetaan avoveden aikaan virvelöimällä ja talvella talviuistimilla.

Siian järvikalastus eroaa merkittävästi kalastuksessa joella. Järvellä siikaa kalastetaan yleensä matalikoilla, joista se hakee ravintoa. Avovedellä ei virvelöidä poikkisuuntaan vaan veneestä rantaviivaa pitkin heittämällä. Syöttinä käytetään useimmiten vaaleasävyisiä vaappu-uistimia tai punaisia lippauistimia. Uistimen tulee olla kalan suun koko huomioiden pienehkö, kooltaan nro 2-3. Kala syö hyvin, jos uistimen yläpuolelle laitetaan 1-2 lyhyttä tapsia, kalastettaessa punaisella langalla rihmoitetuilla koukuilla tai kun käytetään nymfiä imitoivaa syöttiä.

Siikaa tavataan joella etenkin paikoissa, missä joen uoma laajenee jyrkästi, ja missä siika viihtyy aina virtauspaikasta rantaviivalle asti. Tyynellä säällä voi pensaikkojen ja puiden takana piileskellessä havaita ravintoa etsiviä siikaparvia. Pienet yksilöt pysyttelevät aivan rannan tuntumassa kun taas suuremmat yksilöt hakeutuvat syvemmälle, jossa virtaus heikkenee. Vaikka siika ei olekaan arka kala, on kalasaalis varmempi, jos huomioidaan tietty naamiointi: vältetään kirkkaita värejä vaatteissa ja äkillisiä huitomisia vavalla.

Sekä järvellä että joella siikaa kalastettaessa antaa ”voileipämormuskan” käyttö hyvän saaliin. Voileipämormuskassa on sekä matoja että toukkia. Yleensä kalastetaan veneestä käsin. Syöttinä voidaan käyttää katkaa tai pientä katkarapua, jotka ovat huomattavasti perhoa tehokkaampia syötteinä. Kalastuksessa on tärkeää, että mormuskan annetaan liikkua mahdollisimman paljon, ajoittain liike pysäytetään ja sen jälkeen taas palataan nopeisiin vetoliikkeiseen.

Siika liikkuu aktiivisesti myös talvisaikaan. Talvikalastuksessa käytetään käytännössä samoja syöttejä kuin mitä avovesikalastuksessa käytetään.