Alueen historiasta >

Lappalaisten sukumerkit

Lappalaisten sukumerkit

Omistusoikeuden merkitsemiseksi lappalaissuvut käyttivät laajalti omistusmerkkiä (muhm), joilla merkittiin veneet, airot, ajoreki (kääris), seipäät ja kotitalousesineet. Usein myös merkittiin tapettu ja toistaiseksi pyyntipaikalle jätetty petoeläin. Tärkeä omistusmerkin käyttöala oli porojen merkintä omistajalleen kuuluviksi. Omistusmerkinnät toimivat myös juridisina allekirjoituksina virallisia asiakirjoja tehtäessä. Omistusmerkkejä ei ollut pelkästään lappalaismiehillä vaan myös naisilla. Omistusmerkkien rinnalla oli myös muita omistusoikeutta osoittavia merkintöjä (pell-muhm) eli nuorten porojen korviin leikattavia merkkejä, jotka vahvistavat porojen kuulumisen tietylle henkilölle.

Omistusmerkit ja niiden kehitys liittyvät läheisesti omistusoikeussuhteisiin ja perimysjärjesteykseen sekä sukulaissuhteisiin. Omistusmerkkien perimysjärjestys oli isältä nuorimmalle pojalle. Vanhemmat pojat erottautuivat tehden perusmerkkiin jonkin verran muutoksia. Omistusmerkin muutoksista kerrottiin naapureille ja joskus siihen tarvittiin sijjtin, lappalaissukujen vakiintuneen alueen, suostumus. Tunnetaan tapauksia, joissa yhdyskunta myi omistus- ja korvamerkkejä (Jefimenko, 1877. Sivu 30; Komši-lov, 1927. Sivu 46; Haruzin, 1890. Sivut 251-252). Omistus- ja korvamerkkien käyttäminen ja niiden kulkeminen perintönä kertoo niiden todentaneen sekä lappalaissukujen että yksityishenkilöjen omistusoikeutta.